If you want to follow my tail...

...Please email mommy with your email address and she will invite you!
(vijonusf at aol dot com)

Pst I Have my own spot now

www.SunshineSamandMamaBanana.blogspot.com

(I AM a little sunhine and at work they called mommy 'JoMama' Banana)

Off we went to Dr Seuss...well Dr S

Naptime
I know what getting to my high chair means...
First dinner date with mom out (at the balcony)
Pusjing this table around with 'baby'is my favourite

Habtamun eka tohtori visiitti oli tänään. Siitä ei pikku herra ollut kovin mielissään. Mittaukset eivät olleet mieleen lainkaan ja kun piti ottaa vaatteet pois loppui herran kärsivällisyys kokonaan. Rokotukset ja verinäytteet viimeistelivät mukavan visiitin ja saapa nähdä astuuko herran pikku jalka siihen toimistoon enää koskaan?

Herra oli sekä venynyt että ottanut painoa kiinni: 22lbs 90z (15%) ja pituus 31.25 inches.(35%)

***Mr Lil H was not impressed with Dr S's office. All the measuring, blood draws and vaccinations were hard on mommy too.

Moo Pics

Uusia uunituoreita kuvia lisätty koko blogiin eri matkaetapeilta. Viihtymisiin siihen asti kun kamera käy taas,jos pysyy herran perässä.

***Althought this post is without a pic (yes I know...everyone wants to see him...) I have gone through the entire blog and added pics to the tale so you will be in for many new ones. Little Giggles is asleep and his mama very,very tired and off to bed. Hasta manana.Ciao!

Little man of action

Mr Sunshine
First breakfast date with Aliisa, sorry girls
I love bread

Anna, anna!! Gimme gimme!
Yes we have three successes!
Annas kun mä painan tästä, Tsehai!
Thank goodness for sleep...
How can I can get there...

How can I get there...
Hurricane was here
Anna anna!
_Mesmerized by cars..poor taxi man
Open close open close

Good Morning World

Kotona ollaan.Hengissä ja hyvinvoivana! (Eräs huolestunut äiti oli hälyttänyt koko virtavallan aina Suomen, Usan ja Etiopian suurlähetystöjä asti....kommunikaatiomotissa olleena ja täysin tietämättömänä nyt tukka pystyssä luen yli kolmeasataa sähköpostia ja lähetystöjen maileja äiteelle)
Hyvin nukuttu yö takana, iltakuudelta kuorsattiin molemmat tyytyväisinä kylki kyljessä ja herättiin puolen yön aikaan snakille Marian kanssa joka jäi yöksi meistä huolehtimaan ja sitten jatkoimme makeita unia aamukuuteen. Puuroa, maitoa ja leipuskaa aamupalalla, kaikki meni helposti pienestä suusta alas. Ja äitinsä sai juoda aamukaffit ja leipää hänkin. Nyt pieni aurinko nukkuu päiväunia.
Kuvia tulee jahka jaksetaan.

*One night of good sleep. One nap sleeping son. One happy momma. Yesterday seems as a dream as I crawled with my last breath out from the plane to the arrivals lobby with Mr Habi sleeping in the sling and was met with a beautiful arrival committee of Karen, Laura, Dawn, Karl, Micah, Daryn, Macyn, geday, Amaya, Clay, Kevin, Gunnar, Merritt, Frank, Maria,Heidi andKirsti. Kids had beautiful signs up and a balloon! I was semi unconscious and smelly, we were smelling, I am sure, of poop and sour milk and 26 hrs of travel. Whatta relief it was to arrive!
My greatest gratitude goes to Maria who stayed overnight, bathed and fed Habtamu as I took a lonesome loooong shower and lotioned all the flee bites and Heidi who had filled the fridge with goodies and served me dinner. Soon after by 6pm I crashed in my own sweet bed. Habtamu was going to be babysat by Maria but he joined in the bedroom and we both went to wonderful sleep snuggled together. He needed unconsious constant body contact through the night, if I moved slightly he was soon next to me again. We only woke up once to eat a little snack at midnight and then both happily slept until 6 am. Good have not asked for a better night!!!!

No Moo Flying !! Love Mama and Habibi

Kaksikymmentakuusi tuntia 48 minuuttia aikaa Addiksen tähtitaivaasta. Tilalla kaktukset ja aurinko. Kuka ajaa ? - Saisko kyydin kotiin?

*Eagle has landed. And one mama and one son. Show us DaBed !
Sweet Dreams Everyone !

Hopeful

Jos kaikki on sujunut korttien mukaan, olemme nyt viimeisellä matkasiivulla.( Jos ei - Minneapolis kentällä tallustaa kaksi väsynyttä matkaajaa. ) Kolme tuntia ja kolmetoista minuuttia Minnesotan ja vastaanottokomitean välillä.

*If if complished out mission we should now sighing out of relief, three hours seperating us from the arrival terminal (and the stretcher I asked for to fall on ?) and Minnie. Meanwhile the clock has rotated forward 24 full circles. Despite the time machine.

One Manila Envelope, Two Suitcases and Little Block of Time

Iso ruskea kirjekuori maahanmuutto viranomaisille ojennettavana, kaksi matkalaukkua näytettävänä ja yksi portti löydettävänä. Puolitoista tuntia lyödä täyttää tehtävä. Indiana Joneskin väistyy syrjään tämän rinnalla. Minneapolis on jännittävä paikka.

*One hour and a half of time to complete a mission: One Brown Manila Envelope to hand over the big desk , two passports and two suitcases to show and one gate to find. Please cross your fingers people, we are tired.

Over the Atlantic We Fly

Mielessä välkkyy syksyinen Helsinki mutta planeettojen asennosta ja lomajumalista johtuen koneen nokka osoittaa Atlannin valtameren yli länttä päin pohjoisen sijaan. Puolet matkasta on taitettu, vielä puolet jäljellä. Tälläistä on matkustaa aikakoneessa sillä yhdeksän lentotunnin ja kymmenisen minuutin kuluttua olemme menettäneet ajassa ainoastaan tunnin. Takalisto tosin epäilee ko yhtälöä.

*We are in a timemachine headed over the Atlantic Ocean. After nine hours and ten minutes of flying through the clouds we have only lost an hour of time. My derrier is strongly doubting this however.
We are going home and yet both of us are getting further away from home. The Atlantic holds magic and emotions for many hearts.

Beginnings

Uusi maanosa, uusi päivä, uusi elämä. Aamukello viisi neljäkymmentä Suomi-neidin aikaan. Keidas odottaa: suihku? (Mitäs tuumaat Pikku Herra?), vähän muussia ja uusi menopaikka Baby Lounge. Hei Rouva Hollantilainen, missäs se olikaan?
Ehkäpä muutama puhelinsoitto Pohjoiseen Maahan...(Huomenta Mumma! Huomenta Ninni -täti! Huomenta koko maailma!) Viisi tuntia aikaa...

*New Continent, new day (it is already the early morning of the 10th over this side of the world :) ), new life.
The Dutch know our needs: showers, baby lounge...here we come. Maybe some phone calls to Ultima Thule, A place close to my heart in the Northern hemisphere?

Where Is Home?

Täällä Addis Ababa. Mama Banana ja Sunshine Sam. Ensimmäinen yhteinen matka alkamassa, Royal Dutch Airlinesin kapteeni virittelee konetta tärkeää matkaa varten. Aloitamme yhteisen matkan sukeltamalla kahdeksan tuntia tähtisen Afrikan taivaan ja kuun sirpin läpi läpi kohti heräilevää Eurooppaa.
Mykistyneenä suuresta ihmeestä sylissäni.

*Mr Captain is working on last details on the Royal Dutch Bird for this important journey. We will be diving through the African night sky, the starts and the moon to reach familiar Europe,that is waking up to a new amazing day.
Speechless of this little miracle in my arms.

Bethzatha/ Entrustment ceremony

Bethzatha

Entrustment ceremony place

YES!

Nyt sitten vihdoinkin pitkan odotuksen jalkeen sain Habtamun syliini.
Habtamu on viela sopompi livena...pitkat tuuheat ripset, hymykuopat ja
isot silmat.
Pikku herra aluksi ei ollu huomaavinaan minua vaan napparoi ahkerasti
NOKIA puhelimen kimpussa eika tullut syliinkaan. Maman onneksi lampeni
kuitenkin pian ja istuikin sitten sylissani koko loppuajan ja leikki
kaulakorulla ja puhelimella...puhelimen soittoaanet tanssittavat
kovasti. Herralla on mita ilmeisemmin vahva persoonallisuus ja
heittaytyy yhta nopeasti lattialle kuin valayttaa upean hymyn ja nauraa
kikattaa kun hanta huvitetaan.
Sylissa ollessaan toisteli amharicin snaa amayee=aiti ja baby. lapset
tavattiin heidan kotihuoneessa jossa he leikkkivat ja nukkuvat. \olimme
siella aamupaivan lopussa miltei kaikki meidan matkarymasta.
Vielakin ihan epatodellinen olo, olllaan nyt beikilla quest housessa
lounaalla ja sitten mennaan uudestaan toimistoon ja sitten lapsien
luokse.
Kaikki ollaan ihan lamassa, aamupaiva on ollut niin energiaa kuluttavaa
tapaamista odottaessa.
Taydellinen poika, upea hymy ja taitaa olla nannien suosikki ja huomion
kohde....

***At least. Holding him in my arms felt perfect. Initially he was very
busy with a Nokia (U know, a Finnish brand) phone and sampling the ring
tones and would have nothing to do with me. Luckily for me he warmed up
quickly and then spent the rest of the morning in my lap until it was
time to go to sleep and even then was wanting to be held.
He is perfect in every way : gorgeous smile complete with dimples and a
funny giggle.

We are One

Sanaton.

*Speechless.

Night of Our Birthdays

Neljä vuosikymmentä vanha minä saan tänän yönä kallistaa pääni tämänkaltaisen huoneen tyynylle tänä iltana tässä maassa tässä kaupungissa, sen saman maan ,jossa pikkuinen Habtamu täyttää tänään 16 kk !
Äiti, kuinka monen minuutin päästä on huominen?

*Here I am, four decades old me. So close. In a room like this I will lay my head on a pillow. How many more minutes until it is tomorrow?

Live in Addis

Road leading to the care center

... on the same road
view towards the quest houses from the Dagim Millenium

There you are...so close
pinch...I am here
The famous Metro pizza
Roundabout dividing the care center and quest houses..
Road on the right leads to the quest houses

Yes -alive- and back in Addis Ababa. I just returned from my grand tour
of Northern Ethiopia :Bahir Dar, Gondar and Lalibela. All of them
amazing and so worth the travel. Bahir Dar/Blue Nile Falls were
breathtaking, the drive from Bahir Dar to Gondar was absolutely
beautiful, people friendly and so beautiful, I have zillions (lets just
say 2G card is full....) of pictures to share when I get home. Lalibela
was breathtaking, so much history, culture and symbolism in the ancient
stone churches, almost as if one was living in middle of the Da Vinci
code.
All of it simply cannot be absorbed in two days but I am glad to have
seen them even in this schedule.
Only pest was the gunatza ,the flees. The old carpets in churches are
supporting a perfect living environment and believe, they are there,
and they very are willing to travel with you further than the church
exit. Had I known this I would have been armed with flee powder up to
my eyeballs, my travel phramacy probably otherwise has all the meds
known to men. Flees or not, still worth the time, can' t wait to show
the pics.
Lalibela is a very poor town but very pictoresque: you are literally
walking the old streets of biblical times, the customes people are
wearing, the donkeys, sheep, you name it.You can almost picture Maria
and Josef taking a walk...
Although I have been travelling alone I have not been alone yet. The
guides took excellent care of me at Bahir dar and Gondar and the same
travellers kept moving to the same places first portion of the trip, it
was almost comical Oh hi there yes we meet again, are you also going to
....you wake up for breakfast and the same people you met in the
previous place are also there.

In Lalibela met some fun people (from Ireland and France) who were
taking a break from the old friend, the magic kingdom of Saudi. We
shared a terrace and a beautiful view from our rooms , red wine and
sunset, could one ask for more. (Anne et al remember those times?
LOL). I also ran into a Finnish group and have breakfast and lunch
together with them...as I had just wondered where they all are, usually
you run into one sooner or later....and sure enough there they were!

One the second day at Lalibela I also met with Shelby and David who are
adopting a little boy Mishamo 6-7 months throught the same agency and
we will be next door neighbors at the quest house, I will be there
tomorrow and them on Wednesday morning. (Two nights....it is getting
very exciting...!)

All of us flew back to Addis on the same plane. And here I am at the
Millenium hotel, battled with the computer for quite a while to get on.
The connections are slooooooooooow so my live updates probably will be
scarse unless the quest house sports a better connection. I will soon
take a quick walk around the neighborhood (well you know who is
nearby...) and then head for famous Metro Pizza and give it a go.
Next time you wil hear from may be after I meet little mister Habtamu!
:) Can't wait!!